Baptismi
on eräs merkittävimpiä protestanttisia kirkkokuntia maailmassa. Sen juuret
ulottuvat 1500-luvulla Keski-Euroopassa käynnistyneeseen uskonpuhdistukseen. Suomen ensimmäinen baptistiseurakunta perustettiin vuonna 1856
Föglölle, Ahvenanmaalle.
Sana baptisti tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa kastajaa. Ainoastaan
henkilökohtaiseen uskoon tulleet kastetaan heidän omasta pyynnöstään.
Baptistit
uskovat siihen, että Jumala on ilmoittanut itsensä Raamatussa. He uskovat myös,
että Jeesus Kristus on lihaksi tullut Jumalan poika ja että vain hänen kauttaan
voi ihminen pelastua. Pyhä Henki on kristityn opas ja voimanlähde.
Baptistit
ovat uskon peruskäsitteissä varsin pitkälle yhtä muiden protestanttien kanssa.
Keskeistä baptistien opissa on pitäytyminen Raamattuun. Korostamme
paikallisseurakuntien itsenäisyyttä, uskonnonvapautta ja uskonnollisten
yhdyskuntien riippumattomuutta valtiosta.
Seurakunnalla
on keskeinen asema baptistien opissa. Seurakunta koostuu uskonsa tunnustaneista
ja kastetuista ihmisistä. Kaste suoritetaan veteen upottamalla Uuden
Testamentin esimerkin mukaisesti. Ainoastaan uskonsa tunnustaneet henkilöt
kastetaan.
Paikallisseurakunnat
ovat itsenäisiä. Kaikki seurakunnan jäsenet voivat osallistua seurakuntakokoukseen,
joka on ylin päättävä elin. Seurakunta valitsee keskuudestaan
seurakunnan johtajan ja vanhimmiston, johon kuuluu 2 – 11 jäsentä. Vanhimmiston
jäsenet toimivat seurakunnan hallituksena.
Toiminnan
rahoitus perustuu täysin vapaaehtoisiin lahjoituksiin. Näitä ovat mm.
jumalanpalveluksissa kerättävä kolehti, sekä muut lahjoitukset. Yleensä kaikki
toiminta kuten pyhäkoulu-, kerho-, nuoriso-, ja kuorotyö tehdään korvauksetta.
Seurakunnalla voi olla myös palkattuja työntekijöitä.
Seurakuntien
yhteiselimenä on Suomen Baptistikirkko (SBK), joka on virallinen
rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta. Sen kotipaikka on Tampere. Baptisteilla
on oma lehti, KY-lehti sekä raamattuopisto.
Lisätietoja
baptistien historiasta ja valtakunnallisesta toiminnasta linkistä